7.11.2022
Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi Huhtasuon jalkapallohallin rakentamisen

Tuloveroprosentti vuonna 2023 on 7,36
Kaupunginvaltuusto päätti, että Jyväskylän vuoden 2023 tuloveroprosentti on 7,36. Käytännössä kokonaisverotus säilyy vuoden 2022 tasolla.
Kuluvana vuonna Jyväskylän tuloveroprosentti on 20. Hyvinvointialueuudistuksen myötä vuoden 2023 alussa veroprosentteja leikataan lakisääteisesti kaikissa kunnissa 12,64 prosenttiyksiköllä ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti. Jyväskylän kaupungin kunnallisveroprosentiksi jää siten 7,36 %.
Kiinteistöveroprosentit säilyvät vuoden 2022 tasolla
Kaupunginvaltuusto päätti, että Jyväskylän kiinteistöveroprosentit vuodelle 2023 pidetään kuluvan vuoden tasolla. Näin ollen prosentit ovat:
- yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30
- vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti 0,55
- muuhun kuin vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti 1,55
- voimalaitokseen kuuluvan rakennuksen tai rakennelman veroprosentti 3,10
- rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 4,00.
Päätöstä perusteltiin sillä, ettei hyvinvointialueuudistuksesta, kaupungin talouden tilanteesta ja hintojen voimakkaasta noususta johtuen ole tarkoituksenmukaista korottaa kiinteistöverotusta vuodelle 2023 ja siten heikentää jyväskyläläisten kulutuskysyntää.
Keskustelun aikana Kauko Isomäki (PS) esitti, että rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti nostettaisiin viiteen prosenttiin. Esitystä ei kuitenkaan kannatettu, joten se raukesi.
Huhtasuon jalkapallohallin suunnitelma hyväksyttiin
Kaupunginvaltuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen Huhtasuon jalkapallohallin hankesuunnitelman sekä hankkeen kokonaiskustannukset 17 600 000 € (alv 0).
Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa ympärivuotisesti jalkapallon harjoittelu, kisat ja turnaukset. Halliin suunnitellaan täysmittainen jalkapallokenttä, joka mahdollistaa lajinomaisen harjoittelun ja jalkapallopelien järjestämisen hallissa myös talvisaikaan. Lisäksi halli tarjoaa olosuhteet pesäpallon, rugbyn ja amerikkalaisen jalkapallon harjoitteluun.
Jalkapallohallin suunnittelussa tavoitellaan toimintavarmaa ratkaisua, jonka ylläpito on toimivaa ja kustannustehokasta sääolosuhteista riippumatta. Hallin rakentamisessa ja ylläpidossa pyritään huomioimaan resurssiviisaustavoitteet. Osa hallin tiloista, kuten kenttä, katsomo ja lämmittelyalue toteutetaan puolilämpiminä.
Halli sijoittuu suunnitelmassa Huhtasuon liikuntapuistoon. Suunnitelmassa huomioidaan ympärivuotisen liikuntapuiston ulkoliikuntapaikkojen pukuhuone- ja sosiaalitilat sekä huoltotilat, jotka kaipaavat uudistamista. Halli mahdollistaa harjoittelun lisäksi ottelutapahtumien järjestämisen. Tämä tarkoittaa katsomotiloja ja esimerkiksi otteluiden kuvausmahdollisuutta.
Hallin laajuus on noin 11 000 kem2, joka tarkoittaa noin 132 m x 78 m kokoista hallitilaa. Tila sisältää täysimittaisen jalkapallokentän tai kaksi poikittaista jalkapallokenttää (64 x 42 m) sekä lämmittely- ja oheisharjoittelutilat useille eri palloilulajeille. Suunnitelma sisältää myös pelaajapukuhuoneet ja ulkoalueiden pukuhuoneet sekä monitoimitilan, joka mahdollistaa esimerkiksi kahvilatoiminnan. Yleisö- ja katsomotilat rakennetaan 500 henkilölle. Myös kuulutus- ja kuvaustilat, henkilökunnan sosiaalitilat ja valvomo sekä kone- ja huoltotilat ovat mukana suunnitelmassa.
Keskustelun aikana Joni Parkkonen (PS) esitti Kauko Isomäen (PS) ja Toimi Kankaanniemen (PS) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitys hävisi äänestyksessä äänin 55-9 (2 tyhjää ja 1 poissa) ja asian käsittelyä jatkettiin.
Jatkokeskustelun aikana Joni Parkkonen esitti Kauko Isomäen kannattamana, että hankesuunnitelman kokonaiskustannuksiksi hyväksytään 15 miljoonaa euroa. Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 55-9 (1 tyhjä ja 2 poissa). Näin ollen asia hyväksyttiin kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisesti. Asiasta jätettiin eriäviä mielipiteitä.
Syksyn 2022 talousarviomuutokset hyväksyttiin
Kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyn 2022 talousarviomuutokset. Muutetussa talousarviossa toimintatulot kasvavat 12,1 miljoonaa euroa ja toimintamenot 38 miljoonaa euroa. Toimintakate heikkenee siten 25,9 miljoonaa euroa muutettuun talousarvioon nähden. Menot sisältävät muun muassa 8,2 miljoonan euron lisävarauksen sairaanhoitopiirin kasvaneeseen alijäämäennusteeseen.
Verotulot ylittyvät alkuperäisen talousarvioon nähden 19 miljoonalla eurolla. Valtionosuuksiin tehdään syksyn talousarviomuutoksilla 1,8 miljoonan euron lisäys. Investointitulot kasvavat 5,6 miljoonalla eurolla ja investointimenot alenevat 38,3 miljoonalla eurolla.
Talousarviomuutokset heikentävät vuosikatetta 5,1 miljoonaa euroa ja lisäävät tilikauden alijäämää 3,1 miljoonaa euroa. Vuosikate on talousarviomuutosten jälkeen 32 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämä 25,1 miljoonaa euroa. Ilman varautumista sairaanhoitopiirin alijäämän kattamiseen kaupungin oman toiminnan alijäämä olisi 16,9 miljoonaa euroa.
Kaupungin taseen ylijäämäkertymän arvioidaan olevan tilikauden päättyessä 72,7 miljoonaa euroa. Tilikauden päättyessä lainakanta on yhteensä 336,4 miljoonaa euroa, eli noin 2 311 euroa asukasta kohden.
Kokouksessa merkittiin lisäksi tiedoksi Jyväskylän kaupungin talouden ja toiminnan neljännesvuosikatsaus, jonka sisältö oli sama, kuin talousarviomuutoksissa.
________________
Lisäksi valtuusto otti pöydältä käsiteltäväkseen Marita Putkosen eronpyynnön (SDP) keskusvaalilautakunnan varajäsenen tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen Anna Kaukosen. Teemu Savolaiselle (PS) myönnettiin ero varavaltuutetun, sivistyslautakunnan jäsenen ja tarkastuslautakunnan varajäsenen tehtävistä. Uuden varavaltuutetun nimeää keskusvaalilautakunta. Sivistyslautakunnan uudeksi jäseneksi valittiin Karli Kelk ja hänen tilalleen sivistyslautakunnan varajäseneksi Mikael Karjalainen. Tarkastuslautakunnan varajäseneksi nimettiin Henri Sorvali.
Kokouksen alussa käytiin lähetekeskustelu kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä. Valtuustoryhmien sekä valtuutettujen puheenvuorot ovat nähtävillä kokouksen videotallenteelta.
Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläinen p. 0400 647 171