Hyppää pääsisältöön
Kuva
Keski-Suomen pelastuslaitos - taustakuva. Kuva Keski-Suomen pelastuslaitos
Pääsisältö

Milloin tulee suojautua väestönsuojaan?

Väestönsuojaan suojaudutaan vasta viranomaisen käskystä, käyttökuntoon laiton jälkeen. Ennen käyttökuntoon laittoa väestönsuoja ei suojaa kuin rakenteidensa verran. Esimerkiksi ilmanvaihto ja suojan tiivistykset eivät ole automaattisesti toiminnassa.

Väestönsuojien keskeisin tarkoitus on suojata mahdollisia asevaikutuksia vastaan. Rauhan ajan onnettomuuksissa (esim. kemikaalionnettomuudet tai lähistöllä oleva tulipalo) ei lähtökohtaisesti ole tarpeellista väestönsuojien käyttöönotolle.

Väestönsuojatilojen rajallisuus

Keski-Suomen maakunnassa on yli 2400 asuisrakennuksen sekä työpaikka- ja kokoontumistilan väestönsuojaa. Keski-Suomessa ei ole yleisiä väestönsuojia.

Koska väestönsuojatiloja on rajallisesti, mahdollistavat poikkeusoloissa viranomaisten lisävaltuudet mm. rakennusten haltuun ottamisen ja näiden rakennuksien väestönsuojien osoittamisen lähialueiden niille ihmisille, joiden talossa ei ole omaa väestönsuojaa. Mahdollisuuksien mukaan myös muitakin kuin varsinaisia väestönsuojia osoitettaisiin suojatiloiksi tavanomaisia asevaikutuksia vastaan.

Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa väestönsuojaa ei yleensä ole, eikä asukkailla ole osoitettua suojapaikkaa. Näillä alueilla viranomaiset huolehtivat tilanteen vaatiessa väestön suojaamiseen tarvittavista toimenpiteistä poikkeusoloissa mm. osoittamalla suojapaikan lähialueella tai evakuoimalla asukkaat pois vaara-alueelta tilanteessa, jossa väestönsuojan käyttö olisi ajankohtaista. Alueen evakuoinnista ilmoitetaan viranomaisten toimesta.

Pelastussuunnitelma

Pelastuslaissa 379/2011 velvoitetaan pelastussuunnitelmaan sisällytettäväksi omatoimisen varautumisen toteuttaminen poikkeusoloissa. Rakennuksen omistajan tulee huolehtia siitä, että väestönsuoja osataan laittaa käyttökuntoon tarvittaessa. Yleensä tästä huolehtii rakennuksessa asuva tai työskentelevä henkilö, jonka rakennuksen omistaja on nimennyt ja kouluttanut väestönsuojanhoitajaksi.

Väestönsuojan käyttökuntoon laittamisesta on väestönsuojassa ohjeet.

Väestönsuojan käyttöönotto

Väestönsuojien käyttöönotto tapahtuu kansallisella ohjauksella ja käyttöönotosta ilmoitetaan viranomaismääräyksenä, jonka jälkeen väestönsuojan käyttökuntoon laittamiselle on 72 tuntia aikaa.

Pelastusviranomainen ohjeistaa aina suojautumis- ja evakuointitilanteissa alueen asukkaita.

Väestönsuojan sijainti

Väestönsuoja löytyy useimmiten isompien taloyhtiöiden tai työpaikkojen yhteydestä ja ovat näiden kiinteistöjen asukkaiden tai työntekijöiden käytössä. Väestönsuojapaikkoja on myös julkisten tilojen yhteydessä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ne on tarkoitettu kiinteistön käyttäjien tarpeisiin. Yleensä väestönsuojat sijaitsevat kellarikerroksessa, maan tasolla tai ne ovat osana erillistä rakennusta esimerkiksi ulkovarastoa.

Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä merkillä, joka on sininen kolmio oranssilla pohjalla. On mahdollista, että taloyhtiöllä/kiinteistöllä ei ole väestönsuojaa tai nimettyjä väestönsuojapaikkoja muissa kiinteistöissä. Jos asia on epäselvä, tieto väestönsuojasta tai -paikoista löytyy varmimmin kiinteistön pelastussuunnitelmasta tai isännöitsijältä.

Kuva
Väestönsuoja, kansainvälinen merkki

Väestönsuojan kunnossapito

Väestönsuojan omistajan on varmistettava väestönsuojan koneiden ja laitteiden toimintakunnossa pysyminen sekä varusteiden kunto säännöllisellä kunnossapidolla valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.

Lisäksi joka 10. vuosi tulee tehdä suojan tiiveyskoe, jolloin testataan suojan käyttökunto todellisesti. Jos viimeksi pidettyjen huolto- ja tarkastustoimenpiteiden ajankohta on epäselvä, niin kyseiset toimenpiteet tulee suorittaa laitteiden ja varusteiden toimintakunnon varmistamiseksi. Huolloissa ja tarkastuksissa havaitut puutteet ja viat tulee korjata.

Omatoiminen varautuminen, kotivara

Väestönsuoja-asioista riippumatta kansalaisten yksi tärkeimmistä teoista varautumisessa on riittävän kotivaran pitäminen. Kotivara tuo turvaa myös pienemmissä häiriötilanteissa, esimerkiksi sähkökatkoksen tai sairastumisen yhteydessä.

Kotiin olisi hyvä varata kolmen päivän varaksi riittävä määrä ruokaa, juotavaa tai kannellisia astioita veden säilyttämiseen, lääkkeitä, käteistä rahaa ym. omassa arjessa tarpeellista. Olisi hyvä varautua esimerkiksi pitkiin sähkökatkoksiin, vedenjakelun häiriöihin tai maksuliikenteen häiriöihin.

Kotivaraa hyödynnetään silloin, kun siirrytään väestönsuojaan, sillä asukkaiden on tuotava mukanaan mm. omat ruoat.

Mitä mukaan väestönsuojaan?

KYLLÄ:

  • omaan käyttöön elintarvikkeita 2–3 vuorokauden tarvetta varten
  • juomaa
  • henkilökohtaiset lääkkeet ja hygieniatarvikkeet
  • vuodevaatteet (esim. makuupussi ja retkialusta)
  • taskulamppu ja paristoja
  • joditabletteja
  • lisäksi mukaan voi ottaa ajanvietettä (kirjoja, pelejä, paperia, kyniä)
  • tarvittaessa korvatulpat

EI:

  • lemmikkejä
  • alkoholia
  • huumeita
  • aseita
  • lämpöä tuottavia laitteita (kaasukeitin, myrskylyhty jne.)
  • pahanhajuisia tuotteita
  • suojassa ei saa tupakoida

Joditabletit

Säteilyturvakeskus on tiedotustilaisuudessaan korostanut, ettei Suomessa ole nyt tarvetta joditablettien ottamiseen. Tällaista tilannetta ei STUK:n mukaan myöskään ole näköpiirissä, mutta Suomi on hyvin varautunut joditablettien suhteen.

Joditabletin tehovaikutus on hyvin aikasidonnainen ja sen teho heikkenee, mikäli tabletin ottaa liian aikaisin tai liian myöhään. Joditabletti tulee ottaa vain viranomaisen suosituksesta tai määräyksestä.

Sisälle suojautuminen

Sisälle suojautuminen on yksi vaaratilanteiden toimintamalli, eikä sinänsä liity poikkeustilanteisiin tai sodan uhkaan. Sisälle suojautuminen voi tapahtua esimerkiksi myös kemikaalionnettomuuden tai lähistöllä olevan tulipalon johdosta. Tällöin ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot suljetaan sekä kaikki raot tiivistetään esimerkiksi tuorekelmulla tai ilmastointiteipillä. Jos kiinteistössä on koneellinen ilmanvaihto, se pysäytetään.

Sisälle suojautumisesta ilmoitetaan yleisellä vaaramerkillä ja/tai hätätiedotteella esimerkiksi television tai 112-sovelluksen kautta.

Hyödyllisiä linkkejä

Omatoiminen varautuminen

  • Pelastustoimi: Varautuminen
  • 72 tuntia - viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille

Väestönsuojelu ja väestönsuojat

Ukrainan säteilytilanne