Turvallisuus keväisin

Keväisin ihmisiä puhuttaa vuodesta toiseen muiden muassa kattojen lumikuormat, nopeasti heikkenevät kevätjäät, tulvat sekä ruohikkopalot.

Jäälle ei pidä mennä enää lainkaan

Päivitetty 27.4.2012. Ely-keskus tiedotti 24.4.2012 ja Jyväskylän Energia 19.4.2012.

Keväisin vielä aamulla kantanut jää voi jo puolen päivän aikaan pettää. Pelastuslaitos saa vuodesta toiseen ihmisen pelastustehtäviä vedestä. Usein pelastettavana on niin sanottu kokenut jäällä liikkuja. Jään kantavuutta onkin vaikea arvioida päältä päin. Viereisessä kuvassa punajuurimehun avulla on havainnollistettu normaalin kevätjään halkeamia. Suoraan kulkevan halkeaman reunalla jää kantaa noin 40 % ehjän jään kantavuudesta. Jos kaksi halkeamaa leikkaa suorakulmaisesti toisensa, pienenee kantavuus 25 %:iin. Järvijään heikkeneminen kiihtyy erityisesti kun jään päällä oleva lumi on sulanut, jolloin tumma jäänpinta imee auringonsäteilyä tehokkaasti.

Kevään 2012 jäätilanne huhtikuun alussa muistuttaa vuoden 2007 tilannetta, jolloin pelastuslaitos sai kolmen päivän sisällä yhdeksän ihmisen pelastustehtävää tarkennuksella ihmisen pelastaminen vedestä/pelastussukellus. Nopeasti heikentyneet jäät olivat yllättäneet monin paikoin jäällä liikkuneita. Huhtikuun 2007 aikana tuli lisäksi useita tarkastusluonteisia tehtäviä jään reunalle jääneiden pilkkijakkaroiden vuoksi. Näissä tapauksissa yksistään jäälle ajattelemattomuuttaan jätetty jakkara aiheutti usein varsin mittavat etsinnät, jotka olisivat toisin toimien ollut vältettävissä.

Tulvat

Kymijoen vesistön ajantasainen tulvatilanne Suomen Ympäristökeskuksen sivuilla.

Tilanne vappuna 2012: Kymijoen vesistön järvien vedenpinnat ovat nousussa. Vesistöalueen luoteisosissa Keiteleen ja Saarijärven reiteillä nousu on hyvin nopeaa ja varsinkin pienempien järvien pintojen ennustetaan nousevan selvästi tavanomaista ylemmäksi. Päijänteen vedenkorkeus lähti nousuun noin 30 cm korkeammalta tasolta kuin keskimääräinen kevään alin pinnankorkeus. Päijänteen ennustettu kevään maksimivedenkorkeus on huhtikuun aikana noussut sateiden ja kevään viivästymisen myötä: tämänhetkisen ennusteen mukaan Päijänteen pinta nousee kesäkuun alkuun mennessä 40-50 cm ja on silloin 30-40 cm keskimääräistä ylempänä.

Huhtikuun lopulla Keski-Suomessa on jouduttu antamaan muutama veden keittokehotus, jotka saattavat olla peräisin pintavesien kulkeutumisesta kaivoihin.

Kuhmoisten kunnan vesilaitoksen vedenkeittokehotus on päättynyt (7.5.2012)

Petäjäveden kunnan vesilaitoksen tiedote (28.4.2012)

Ruohikkopalovaroitus + avotuli = sakot

Ilmatieteenlaitoksen ruohikkopalovaroitus on voimassa yleensä huhti-toukokuussa. Pelastuslain 6 §:n mukaan nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Avotulta ei siis saa tehdä ruohikkopalovaroituksen tai metsäpalovaroituksen vallitessa, muutoin kuin metsämaan kulotuksena työhön perehtyneen metsäammattilaisen valvonnassa (Pelastuslaki 379/2011, 7-8 §). Kulotuksen suorittajan tulee ilmoittaa kulotuksesta hyvissä ajoin ennen aiottua kulotusajankohtaa kirjallisesti pelastuslaitokselle. Lisätietoja antavat päivystävät pelastusviranomaiset.

Ilmatieteenlaitoksen julkinen ruohikkopaloindeksikartta.

Ilmoitus metsämaan kulotuksesta (kulotusilmoituslomake)

Kuntien jätehuoltomääräykset miltei poikkeuksetta kieltävät roskien ja ruohikon polttamiset myös ruohikkopalo- ja metsäpalovaroituskauden ulkopuolella. Avotulen tekemiseen tarvitaan lisäksi aina maanomistajan lupa. Kertakäyttögrilli on avotuli, jonka luvaton käyttäminen maastossa tai taajamassa on rangaistava teko. Kieltojen noudattamatta jättämisestä seuraa 4-10 päiväsakkoa ja sytyttäjä joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingot.