Suoraan sisältöön

Liity joukkoon! Vapaaehtoinen palokuntatoiminta on antoisaa yhdessäoloa ja fyysisesti vaativaa toimintaa. Katso lisää: palokuntaan.fi

Valmiussuunnittelu

Väestönsuojaamisen strategia

Väestönsuojien rakentaminen ja väestön suojaaminen myös poikkeusoloissa perustuvat valtakunnalliseen väestönsuojaamisen strategiaan sm strategia301107. Valtakunnallisten periaatteiden lisäksi valmiussuunnitettelussa otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset riskitekijät sekä erityispiirteet.

Väestönsuojelu

Kuvan Anna-Mari Kosunen on palomestarina Keuruun paloasemalla. Väestönsuojan ovitunnusta käytetään suojan ovessa ja hätäpoistumisluukuissa.

Väestönsuojelu sisältää ihmisten ja omaisuuden suojaamisen, yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeiden virastojen, laitosten ja tuotantolaitosten toiminnan turvaamisen sekä pelastustoiminnan poikkeusoloissa sekä niihin varautumisen.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen väestönsuojelutehtäviin kuuluu normaaliaikana häiriötilanteita japoikkeusoloja koskeva suunnittelu ja koulutus, väestönsuojien rakentamisen ja kunnossa pysymisen valvonta, johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien ylläpito sekä varautuminen evakuointeihin, pelastustoimintaan, ensiapuun, väestön huoltoon sekä raivaus- ja puhdistustoimintaan tarvittaessa yhteistyössä kunnan muiden toimialojen kanssa.

Väestönsuojelu perustuu suurelta osin pelastuslakiin ja -asetukseen, valmiuslakiin ja sisäasiainministeriön ohjeisiin.

Missä väestönsuojia on?

Aikaisemmin väestönsuojia rakennettiin vain tärkeimmillä taajama-alueilla oleviin rakennuksiin. Nykyisin väestönsuoja on rakennettava kaikkiin pinta-alaltaan vähintään 1200 tai 1500 (teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennukset)neliömetrin rakennuksiin, joissa asuu tai oleskelee ihmisiä.

Maaseudulla ja omakotialueilla ei tavallisesti ole väestönsuojia. Pientaloissa suojautumistoimista vastaavat asukkaat itse. Tällöin on esimerkiksi säteilytilanteessa suojauduttava sisälle tilapäisiin säteilysuojiin.

Keski-Suomessa onyli 2000 väestönsuojaa. Pääosin suojat sijaitsevat asuinkerrostaloissa ja työpaikoilla, joten pientaloissa ja maatiloilla joudutaan suojautumaan kotiin. Väestönsuojat rakennetaan suojaamaan ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta.

Kerrostalon väestönsuoja voi olla oma tai usean talon yhteinen. Se sijaitsee tavallisesti kellarissa tai alimmassa kerroksessa. Suojan oveen on kiinnitetty väestönsuojelun merkki: sininen kolmio oranssilla pohjalla. Kuokkalan kallioväestönsuoja on kerääntymisalueella sijaitsevien asuintalojen ja työpaikkojen yhteisväestönsuoja ( ei Kuokkalan alueen yleinen suoja Jyväskylässä).

Taloon nimettävän suojanhoitajan täytyy opetella käyttämään suojan laitteita ja laittamaan suoja käyttökuntoon. Viranomaiset antavat ohjeita mm. radiossa, jos on siirryttävä väestönsuojiin.

Normaalioloissa suoja on yleensä harrastustilana, varastona tai jossain muussa käytössä. Kiinteistön hoitajan on huolehdittava, että metalliosat eivät ruostu, tiivisteet pysyvät ehjinä, laitteet toimivat ja varustus pysyy tallella. Taloissa jossa rakennusten ylläpidosta vastaa huoltoyhtiö kannattaa suoja sisällyttää vuosittaiseen huoltokiertoon. Väestönsuojat tarkastetaan viimeistään 10 vuoden välein. Huolehtimalla suojan kunnosta voi välttyä merkittäviltä korjauskustannuksilta!

Suojautuminen

Sisälle suojauduttaessa ilmanvaihto pysäytetään ja asunnosta pyritään tekemään mahdollisimman tiivis, ettei radioaktiivisia hiukkasia tai kaasuja tunkeudu sisälle.

Ovet, ikkunat, ilmanvaihtoaukot ja liesituuletin suljetaan, takka, postiluukku sekä kaikki raot tiivistetään. Raot voi tilkitä, sulkea muovikalvolla, tiivistemassalla tai erilaisilla teipeillä. Katolla olevat ilmastointi- ja savuhormit peitetään.

Massiiviset rakenteet heikentävät säteilyä parhaiten. Kannattaa oleskella rakennuksen keskiosissa tai kellarikerroksessa ja välttää suuri-ikkunaisissa huoneissa oleskelua.

Sisälle suojaudutaan todennäköisesti muutamaksi vuorokaudeksi.

Nuoliopasteella merkitään rakennuksessa reitti suojaan

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkkki on yhtäjaksoinen nouseva ja laskeva sireeniääni tai torvi- ja pillityyppisellä hälyttimellä annettuja lyhyitä äänimerkkejä tai hälytys , jonka viranomainen antaa kaiuttimella.
Kun kuulet yleisen vaaramerkin
* Siirry nopeasti sisälle
* Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot sekä sammuta ilmastointi
* Kuuntele ohjeita radiosta
Voit kuunnella tästä hälytysmerkin

Lisätietoa väestönsuojelusta löydät mm.sisäministeriön pelastusosaston alla olevista linkeistä:

turvaopas.pelastustoimi.fi/vaestonsuojelu

Toimintaohjeita eri vaaratilanteisiin:
turvaopas.pelastustoimi.fi/ympariston-uhkat

Väestönsuojelun kansainvälinen tunnus

Väestönsuojelun kansainvälinen tunnus on oranssinvärisellä pohjalla oleva tasasivuinen sininen kolmio.
Tunnukseen perustuvat mm. väestönsuojan opastemerkinnät.
Tarkemmin merkin historiasta ja käytöstä sm:n pelastustoimen sivuilla:
ks.sm turvaopas

  • Yhteystiedot
  • Keskuspaloasema
  • Salontaipaleentie 6
  • 40500 Jyväskylä
  • puh 014 3329 600

  • Laskutusosoite
  • Jyväskylän kaupunki
  • Keski-Suomen pelastuslaitos
  • Verkkolaskun OVT-tunnus: 003701746664975
  • Välittäjä: Basware Oyj / BAWCF122

Copyright © Keski-Suomen pelastuslaitos 2017 | Sivun alkuun