Suoraan sisältöön

Liity joukkoon! Vapaaehtoinen palokuntatoiminta on antoisaa yhdessäoloa ja fyysisesti vaativaa toimintaa. Katso lisää: palokuntaan.fi

Keski-Suomen pelastuslaitos » Palvelut » Onnettomuuksien ehkäisy

Onnettomuuksien ehkäisy

Valistus ja neuvonta

Pelastuslaitos pyrkii neuvonnan, valistuksen ja ohjauksen avulla lisäämään ihmisten valmiuksia. Turvallisuusviestintä tavoittelee kansalaisia ottamaan turvallisuuden huomioon kaikessa toiminnassaan, tunnistamaan vaaran aiheuttajat, ennaltaehkäisemään onnettomuuksia sekä toimimaan onnettomuus-, vaara- ja poikkeustilanteissa. Turvallisuusviestinnän tärkeimpiä kohderyhmiä ovat ikäihmiset, päiväkotien, koulujen ja hoitolaitosten henkilökunta sekä lapset ja nuoret.

Turvallisuusviestintä pitää sisällään koulutuksia, kampanjoita, yleisötilaisuuksia, mediaviestintää sekä neuvontaa puhelimitse ja sosiaalisessa mediassa. Turvallisuusviestintä on parhaimmillaan lukuisin eri keinoin toteutettavaa ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka perimmäinen tavoite on taata jokaiselle mahdollisimman turvallinen arki.

Turvallisuusviestinnän tavoitteena on tavoittaa vähintään 10 prosenttia maakunnan väestöstä. Vuonna 2016 tilaisuuksia pidettiin 267 kpl ja niihin osallistui 18357 henkilöä eli 7% väestöstä.

Palotarkastukset

Palotarkastuksissa neuvotaan, opastetaan ja käydään läpi kohteen paloturvallisuusasiat. Palotarkastusten tehtävänä on minimoida ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle onnettomuudesta aiheutuva vaara. Tarkastuksessa valvotaan rakennuksen ja sen ympäristön turvallisuus sekä tarkastetaan säädösten mukainen varautuneisuus onnettomuuksien ehkäisyyn, vahinkojen torjuntaan ja väestönsuojeluun sekä annetaan neuvontaa tulipalojen ja muiden onnettomuuksien torjuntaan.

Palotarkastuksia tehdään määrävälein kohteen koosta ja toiminnasta riippuen. Tarkastuksia saatetaan tehdä vuoden välein, viiden vuoden välein tai jopa harvemmin, mikäli riskikartoituksessa on todettu, ettei käytöstä aiheudu tavallista suurempaa vaaraa. Asuinrakennusten palotarkastusaikavälistä päättää kunta, mutta se voi olla korkeintaan 10 vuotta.

Palotarkastuksessa ja palotarkastusaikaväliä määrittäessä otetaan huomioon

  • Asukkaisen poistumismahdollisuudet ja kyky omatoimiseen pelastautumiseen
  • Palon leviämisvaara
  • Palokunnan toimintavalmius
  • Kohteen saavutettavuus
  • Alueen riskiluokka
  • Rakentamistapa ja -materiaali
  • Muut paloturvallisuuteen vaikuttavat seikat, jotka on nuohouksen yhteydessä sovittu tarkkailtaviksi

Palotarkastuksen suorittaa kunnan pelastusviranomainen ja tarkastukseen tulee osallistua kohteen omistaja, haltija tai turvallisuusasioista vastaava henkilö, esimerkiksi isännöitsijä. Palotarkastusten tehtävänä on minimoida ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle onnettomuudesta aiheutuva vaara.

Rakenteellinen paloturvallisuus

Rakennuspaloja on Suomessa vuosittain noin 6000. Rakenteellinen paloturvallisuus tarkoittaa rakennusten turvallisuutta ja sen huomioonottoa muun muassa rakentamisessa. Siinä kiinnitetään huomiota pelastautumismahdollisuuksiin sekä pelastushenkilöstön työskentelyyn, jotka on molemmat pidettävä mahdollisimman helppoina.

Rakennusten paloturvallisuuteen vaikuttavat rakennuksen käyttäjien, rakentajien, suunnittelijoiden sekä viranomaisten toimenpiteet.

Paloturvallisuuteen liittyviä vaatimuksia rakennuksille ovat:

  • Kantavien rakenteiden tulee palon sattuessa kestää niille asetettu vähimmäisaika
  • Palon ja savun kehittymisen ja leviämisen tulee olla rajoitettua
  • Palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin tulee rajoittaa
  • Rakennuksessa olevien henkilöiden on päästävä palon sattuessa poistumaan tai heidän on pystyttävä pelastamaan muulla tavoin
  • Pelastushenkilöstön turvallisuus on otettava huomioon

Palo-osastointi

Rakennusmääräykset ylläpitävät muun muassa palo-osastointia, jossa palo ja haitalliset savukaasut eivät leviä osastosta toiseen. Eri asunnot ja käyttötarkoitukseltaan erilaiset tilat (esimerkiksi autotalli, varasto ja kellari) palo-osastoidaan.

Huolellinen palo-osastointi rajoittaa palon etenemistä ja hidastaa sen leviämistä asunnosta toiseen. Palo-osastoinnin on määrä kestää tulipaloa vähintään 30 minuuttia, joka antaa pelastushenkilöstölle runsaasti aikaa rajata palo.

Helpointa palo-osastointi on toteuttaa jo rakentamisen yhteydessä, mutta se on myös mahdollista tehdä jälkikäteen.

Suuronnettomuuksiin varautuminen ja valmiussuunnittelu

Suuronnettomuus on ennalta-arvaamaton tapaturma, joka on kuolemantapauksien, omaisuusvahinkojen tai ympäristön tuhon suuren määrän vuoksi erityisen vakavana pidettävä. Suuronnettomuuksia voivat olla esimerkiksi kemikaalionnettomuus, joukkomyrkytys, pandemia, kouluampuminen tai terrori-isku. Suuronnettomuuksissa tärkeää on johtaminen, yhteistyö eri tahojen välillä, selkeä tehtäväjako sekä sujuva tiedonkulku.

Pelastuslaitos valmistautuu muun muassa suuronnettomuuteen, vakavaan tautiepidemiaan, energia- tai vesiverkon suurhäiriöön tai vakavia tuhoja aiheuttaviin luonnon onnettomuuteen. Tärkeintä on turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja taata kansalaisten turvallisuus sekä palauttaa toiminnot mahdollisuuksien mukaan normaalitilaan. Valmiussuunnitelmien takana on siis pyrkimys säilyttämään kunkin organisaation toiminta niin pitkään kuin mahdollista kaikissa mahdollisissa uhkatilanteissa. Valmiussuunnittelu määrittelee ne keinot, millä yhteiskunnan perustoiminnot säilytetään.

Yhteyskunnan elintärkeät toiminnot:

  • Valtion johtaminen
  • Kansainvälinen toiminta
  • Suomen puolustuskyky
  • Sisäinen turvallisuus
  • Talouden ja infrastruktuurin toimivuus
  • Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky
  • Henkinen kriisinkestävyys

Pelastuslaitos on laatinut pelastussuunnitelman Keski-Suomen alueen kohteista, joissa on suuronnettomuusvaara. Pelastussuunnitelmilla määritellään toimenpiteet, joilla onnettomuudesta aiheutuvat seuraukset voidaan rajata ja hallita mahdollisimman tehokkaasti. Suuronnettomuustilanteita myös harjoitellaan säännöllisesti. Valmiussuunnitelmilla varaudutaan aina normaaliolojen häiriötilanteista sotaan tai suuronnettomuuteen saakka.

Varautumiskoulutus

Onnettomuuksissa tarvitaan eri toimijoiden sujuvaa yhteistyötä. Varautumiskoulutus on koulutus, joka osaltaan varmistaa yksilön, yhteisön, laitoksen, yrityksen sekä yhteiskunnan eri tehtävien mahdollisimman häiriöttömän hoitamisen kaikissa tilanteissa.

Kuopion Pelastusopistolla on lakisääteinen velvollisuus järjestää varautumiseen valmentavaa koulutusta. Opetussisällöt muodostuvat lukuisista asiakokonaisuuksista, joita ovat muun muassa uhkien arviointi sekä riski- ja haavoittuvaisuusanalyysit, kaluston ja materiaalin hankkiminen, häiriötilanne- ja kriisiviestintä, kokonaisturvallisuuden perusteet sekä kriisijohtaminen ja johtokeskustyöskentely. Koulutuksen kesto voi vaihdella päivän intensiivikurssista aina useamman lähijakson kursseihin. Koulutuksissa hyödynnetään osallistuvien ammattitaitoa ja opetuksen välineinä käytetään ryhmätöitä ja -keskusteluja, luentoja ja käytännön harjoituksia.

Väestönsuojelu

Väestönsuojelun tarkoituksena on suojella siviiliväestöä poikkeusolojen vaaroilta, auttaa väestöä selviämään vaarojen vaikutuksilta sekä luoda välttämättömät edellytykset eloonjäämiselle. Väestönsuojelun perimmäisenä pyrkimyksenä on siis suojella siviiliväestöä ja lievittää poikkeusoloista johtuvia kärsimyksiä. Väestönsuojelu perustuu kansainvälisiin Geneven sopimuksiin ja sen kansainvälisenä tunnuksena toimii sininen tasasivuinen kolmio oranssilla pohjalla.

Väestönsuojelu jakautuu useiden eri viranomaistahojen vastuulle, jolloin pelastustoimen vastuulle jäävät väestön varoittaminen, suojautumisen johtaminen, pelastustoiminta sekä evakuoinnit. Väestönsuojelusta vastaavat viranomaiset, jotka hoitavat sen piiriin kuuluvia tehtäviä myös normaalioloissa. Viranomaiset suunnittelevat poikkeusolojen varalle toimintasuunnitelmia väestön ja omaisuuden suojaamiseksi.

Normaalioloissa väestönsuojeluvalmisteluihin kuuluu muun muassa väestönsuojelun suunnittelu ja koulutus, suojarakenteiden rakentaminen, johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien ylläpito sekä varautuminen evakuointeihin, pelastustoimintaan, ensiapuun, väestönhuoltoon sekä raivaus- ja puhdistustoimintaan. Normaaliolojen onnettomuuksissa ja vaaratilanteissa suojaudutaan asuintiloihin, muihin sisätiloihin tai evakuoidutaan. Poikkeusoloissa pyritään suojaamaan väestö niin hyvin kuin mahdollista. Poikkeustilanteissa varaudutaan suojaamaan väestö väestönsuojien, mahdollisimman hyvin suojaavien sisätilojen tai evakuointien avulla.

Olennaista väestön suojaamisessa on myös tehokas varoittaminen. Tähän tarkoitukseen on olemassa vaaratiedote sekä väestöhälytinjärjestelmä, jonka tehtävä on varoittaa ulkona liikkuvia mahdollisesta vaarasta. Vaaratiedote on lyhyt tiedote, jolla väestöä varoitetaan ja neuvotaan toimimaan oikein. Jokainen on luultavasti joskus nähnyt televisiossa tai kuullut radiossa viranomaisten antaman vaaratiedotteen. Väestöhälytinjärjestelmän yleinen vaaramerkki on nouseva ja laskeva äänimerkki, jonka sekä nouseva että laskeva osuus kestävät 7 sekuntia.

Väestönsuojat ovat tärkeä osa väestönsuojelua. Väestönsuojia rakennetaan voimassa olevien säädösten mukaisesti poikkeusoloja vastaan. Rakentamisvelvoite ei ole kuitenkaan koskaan koskenut kaikkia rakennuksia ja ulkopuolelle jäävät tavallisesti esimerkiksi omakotitalot, pienet rivi- ja kerrostalot sekä työpaikkarakennukset. Vähintään 600m? rakennukseen on uudisrakentamisen yhteydessä rakennettava väestönsuoja. Väestönsuojat suojaavat ionisoivalta säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, rakennussortumilta ja aseellisilta hyökkäyksiltä. Väestönsuojat on yleensä tarkoitettu kiinteistössä asuville tai työskenteleville, mutta on olemassa myös yleisiä väestönsuojia.

Väestönsuojatiloihin kuuluvat sulkutila, suojahuone, kuivakäymälätila, ilmanvaihtolaitetila sekä varavesisäiliöiden tila. Varustukseen kuuluvat muun muassa sähkö-, vesi-, antenni- ja puhelinpisteet, varavesiastiat, kuivakäymälät, suojapuhaltimet, suodattimet, jakokanavat, ylipaineventtiilit ja ylipainemittarit. Väestönsuojassa tulee olla matkapuhelimien käytön salliva tekninen järjestelmä tai puhelinpiste, joka on valmiiksi kytketty puhelinverkkoon. Materiaali sisältää henkilökohtaisia suojavälineitä sekä alkusammutus-, ensiapu-, raivauskalustoa. Materiaali määräytyy asukas- tai työntekijämäärän mukaan. Normaalitilanteessa väestönsuojia voidaan käyttää tietyin säännöin esimerkiksi varastona tai harrastustilana.

Riskienhallinta

Riski = Todennäköisyys x Seuraukset. Aluksi riskit pitää tunnistaa, jotta näitä voidaan yrittää hallita. Riskienhallintakeinoja on erilaisia. Riskienhallinnalla pyritään yleensä joko pienentämään todennäköisyyttä tai seurauksia, jolloin riskitulo pienenee. Parasta tietysti olisi, jos kertolaskuyhtälön tekijöistä toinen (tai molemmat) saadaan nollaksi tai hyvin pieneksi. Kaikkia riskejä ei kuitenkaan ole onnistuttu poistamaan yhteiskunnastamme. Seurausten pienentämiseksi pelastuslaitos ylläpitää tiheää paloasemaverkkoa, jotta kykenisi tehokkaaseen pelastustoimintaan.

10 min; 209 000 asukasta
10 min; 209 000 asukasta
20 min; 259 000 asukasta
20 min; 259 000 asukasta
30 min; 270 000 asukasta
30 min; 270 000 asukasta

Kuvissa sinisellä alueet, jotka pelastuslaitos paloasemaverkollaan tavoittaa keskimäärin 10 minuutin kuluessa hälytyksestä. Vuoden 2011 lopussa alueella asui noin 209 000 ihmistä (76 % maakunnan väestömäärästä). Saavutettavuus laajenevassa Jyväskylässä parani merkittävästi uusien asemapaikkojen ansiosta. Vihreällä alueet, jotka pelastuslaitos tavoittaa 20 minuutin kuluessa hälytyksestä. Vuonna 2011 alueella asui noin 259 000 ihmistä (93 %). Punaisella alueet, jotka pelastuslaitos tavoittaa 30 minuutin kuluessa hälytyksestä. Vuonna 2011 alueella asui noin 270 000 keskisuomalaista ihmistä (99 %). Tehtäviin hälytetään aina lähin tarkoituksenmukainen yksikkö. Vihreällä ja punaisella alueella pelastuslaitoksen ajoneuvoja ennättää usein tulla jo viereisiltäkin paloasemilta tarvittaessa samassa ajassa.

Riskienhallinta on kokonaisuutena laaja. Se pitää sisällään kaikenlaisten onnettomuuksien ennaltaehkäisyn sekä niihin varautumisen, palotarkastukset, kemikaalivalvonnan, nuohouksen ja rakentamiseen liittyvän neuvonnan.

  • Yhteystiedot
  • Keskuspaloasema
  • Salontaipaleentie 6
  • 40500 Jyväskylä
  • puh 014 3329 600

  • Laskutusosoite
  • Jyväskylän kaupunki
  • Keski-Suomen pelastuslaitos
  • Verkkolaskun OVT-tunnus: 003701746664975
  • Välittäjä: Basware Oyj / BAWCF122

Copyright © Keski-Suomen pelastuslaitos 2017 | Sivun alkuun